Opiskelu YAMKissa -mitä se on?

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoilla on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus alemman tutkinnon suorittamisen lisäksi. Useimmilla opiskelijoilla työkokemusta on jo huomattavasti enemmän kuin kolme vuotta ja he ovat työyhteisössään myös verkostoituneet erilaisten ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Näin opiskelijalle on jo muodostunut käsitys erilaisten kehittämistehtävien tarpeesta joko organisaation sisällä tai työelämän yleiseen kehittämiseen liittyen. Master´s Degree Programme in Environmental Technology (Sustainable urban planning and climate change) aloitettiin syksyllä 2012, ja tähän mennessä on kertynyt kokemusta siis neljän eri aloitusryhmän toiminnan perusteella.

Kansainvälisten opiskelijoiden opinnäytetyöt

Kansainvälisillä opiskelijoilla on usein kiinnostus kehittää jotain aluetta, joka heidän kotimaassaan toimii epätyydyttävästi. Esimerkkeinä tästä ovat afrikkalaisten opiskelijoiden opinnäytetyöt, jotka ovat käsitelleet jätehuollon kehittämistä tai materiaalien kierrätystä. Kansainvälisten opiskelijoiden on usein helpointa ottaa vastaan johonkin TKI-projektiin liittyvä opinnäytetyöaihe ja kiinnittyä näin ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan (ks. Kabugu 2015, Ishfaq 2015). Ympäristöalalle on myös muodostunut jo noin kymmenen viime vuoden ajan erilaisia TKI-projekteja yhteistyössä Afrikan maiden kanssa, esimerkkeinä Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Ghana ja Nigeria. Uusien yhteistyöprojekteja myös haetaan aktiivisesti, liittyen erityisesti yritysyhteistyön kehittämiseen suomalaisten ja sikäläisten yritysten kanssa, mutta myös korkeakoulujen kanssa.

Opinnäytetyö aluekehitystyössä

Opinnäytetyöt ovat myös toimineet aluekehitystyön välineinä, esimerkiksi on laadittu katsaus Lahden alueen vesiensuojelun ja hoidon vaiheista alkaen 1970-luvulta tähän päivään (Malinen, 2015), mikä kertoo alueella merkittäviin vesien laatuun liittyviin ongelmiin, erityisesti Vesijärvessä, sekä siihen liittyvään tutkimukseen ja veden laadun parantamistoimenpiteisiin. Toinen esimerkki aluekehitykseen liittyneestä työstä oli Tiia Yrjölän (2014) opinnäytetyö pakkausjätedirektiivin vaikutuksista alueellisen jätehuollon toimintaan.

Viime vuonna tehdyn opinnäytetöiden luokittelun mukaan suurin osa tähän mennessä valmistuneista töistä (yhteensä 18) liittyi jätehuoltoon ja sen kehittämiseen sekä kotimaassa että muissa maissa. Yritysten kehittämistehtäviin liittyneet työt ovat painottuneet erityisesti ympäristöhallinnon ja –johtamisen kehittämiseen liittyen käytössä oleviin laadullisiin järjestelmiin. Keskeistä töissä on, että paneudutaan ajankohtaisiin ja tulevaisuuden työelämän kannalta tärkeisiin kehittämiskohteisiin. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä hyödynnetään myös töissä, ja sitä koskeva erillinen opintojakso on ollut opiskelijoille tarjolla täydentävänä opintona vuosittain.

Kestävä kehitys usein teemana opinnäytetyössä

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat olleet pää- tai sivuteemoina useille opinnäytetöille. Koulutusohjelman yhtenä läpivievänä teemana on kansainvälisen tilanteen seuraaminen, koska ympäristöön liittyvät haasteet ovat tyypillisesti kansainvälisiä. Kaksi opinnäytetyötä on liittynyt kaupunkiseutujen ympäristöpalvelujen toimintaan ja niissä on paneuduttu yleiskaavan ympäristövaikutuksiin Helsingissä sekä vertailtu ilmastoindikaattoreita kolmessa eri kaupungissa, jotka ovat edistyksellisiä ilmastotyössä.

Yhteenvetona voi todeta, että opinnäytetyöt antavat opiskelijoille mahdollisuuden paneutua oman työnsä, organisaationsa ja ammatillisen kehittymisensä kannalta merkittävään haasteeseen. Ohjelmassa opiskelevilla opiskelijoilla on erityyppisiä toisistaan poikkeavia ammatillisia taustoja ja valmiuksia, joita he saavat hyödyntää opinnäytetyössä.

Opinnot työn ohessa

Useimmat opiskelijat ovat samalla töissä, kun he opiskelevat YAMK-tutkintoa. Opinnot on lähtökohtaisesti suunniteltu siten, että ne pystytään suorittamaan työn ohella. Kuitenkin on haasteellista yhdistää työelämä ja opiskelu, joskin useat työnantajat tukevat opiskelua ja opiskelija voi parhaassa tapauksessa saada myös palkkaa ainakin osalta opiskelupäivistä. Joka tapauksessa opiskelun edistyminen edellyttää tarkkaa aikatauluttamista kaikilta osapuolilta ja sen takia koko vuoden lähipäivien aikataulut päätetään hyvissä ajoin ennen lukuvuoden käynnistymistä ja niiden muutoksia vältetään. Opiskelu edellyttää tietoista päätöstä opiskelijalta panostaa niihin sekä suorittaa saadut tehtävät aikataulussa. Opinnoissa pyritään tarjoamaan joustavia toteutuksia opiskelijoille: luentojen nauhoituksia, virtuaalioppimista ja virtuaalista osallistumismahdollisuutta lähipäiviin.

Opinnoista pääsääntöisesti suoriudutaan aikatauluissa, mutta varsinaisen haasteen muodostaa opinnäytetyö. Opiskelijoita kannustetaan aloittamaan työ ja päättämään aihe heti opintojen alkuvaiheessa, itse asiassa opinnäytetyöaihetta kysytään hakijoilta jo pääsykoehaastattelussa. Osa pääsee hyvin alkuun eevaBrandi4työssään jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikä edistää työn valmistumista ja valmistuminen on mahdollista puolentoista tai kahden vuoden aikana opintojen aloittamisesta. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelija suorittaa yleensä erilliset opintojaksot, jotka muodostavat puolet tutkinnon laajuudesta. Toinen puoli koostuu opinnäytetyöstä. Kriittinen kohta onkin siinä, kun opintojaksot on suoritettu ja opinnäytetyön edistäminen jää enemmän opiskelijan oman aktiivisuuden varaan. Tämä on haaste on tiedostettu ja opettajat seuraavat opiskelijoiden etenemistä sekä kyselevät säännöllisesti tilanteesta, vaikka opiskelija ei olisikaan heihin yhteydessä oma-aloitteisesti. Opiskelijoille tiedotetaan säännöllisesti opinnäytetyöseminaaripäivistä ja heitä kutsutaan osallistumaan tai vain työskentelemään koululla. Kuluneen vuoden aikana on järjestetty myös tapaamismahdollisuuksia viikonloppuina ja useat opiskelijat ovatkin käyttäneet tätä hyväkseen opinnäytetyön tekemiseen ja ohjaukseen.

Opiskelijaprosesseja seuranneena voi todeta, että erityisen hyvä valinta opiskelijalta on, jos hän pystyy keskittymään työn kirjoittamiseen yhden tai kahden kuukauden kirjoitusvapaalla. Moni tämän tehnyt opiskelija on todennut sen vaikuttaneen keskeisesti valmistumiseen.

Opinnäytetyöprosessi vaatii ohjausta

Opettajalta opinnot ja opinnäytetyöprosessi vaativat opiskelijoiden etenemisen jatkuvaa seurantaa sekä henkilökohtaisia kontakteja säännöllisesti. Tiedotuksen näkökulmasta ongelmia ei juuri esiinny ensimmäisen vuoden aikana, kun opiskelijat omaksuvat käytetyt tiedotusjärjestelmät. Myöhemmin opiskelijan käyttäjätunnukset sähköisiin järjestelmiin vanhenevat ja jos he eivät heti uusi niitä, usea opiskelija voi jäädä tietokatkokseen ajankohtaisten tapahtumien ja tapaamismahdollisuuksien näkokulmasta. Tämän välttämiseksi opiskelijoille tarjotaan omaa LinkedIn –ryhmää, jossa kasvava opiskelija- ja alumniyhteisö voisi tulevaisuudessa muutenkin verkottua keskenään.

Haasteita pohditaan yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä kollegojen kanssa Lamk Master School-ryhmässä, jossa kaikkien LAMKin alojen ja ylempien AMK-tutkintojen opettajat tekevät yhteistyötä ja jakavat yhteisiä haasteita. Lukuvuonna 2016-17 tarjotaan myös yhteisesti useita toteutuksia opinnäytetyöprosessia tukevasta opintojaksosta Tutkimuksellinen kehittäminen tai Research based learning.

Teksti: Eeva Aarrevaara

Kuvat: Lahden ammattikorkeakoulun kuvapankki

Lähde: Opinnäytetyöt / Degree programme of Environmental Technology:

http://www.theseus.fi/handle/10024/66388

Teksti: Eeva Aarrevaara

Kuva: Lahden ammattikorkeakoulun kuvapankki